Kulttuurimme Vartiotornin Varjossa

Kirjeissäni kirjaimilla ohentuva elämäni, pitkospuilla maalaan sen metsän siimekseen. Saappaani likaiset, elämäni kertomus ei tahdo liittyä valheelliseen, aitous nukkuu liian usein mättäässään, marjoja peitossaan. Päivät päättyvät irti tosistaan kuin silmät sammaleen käpyjen ojentamassa levossa. Reunassa unien marginaali ja merkintöjen maallinen mahalasku. Nielen aistieni tuomaa mieltä, hyvässä jä...