© 2022 Koskinen, Jani
Kustantaja: BoD – Books on Demand GmbH, Helsinki, Suomi
Valmistaja: BoD – Books on Demand GmbH, Norderstedt, Saksa
ISBN: 978-952-80-1638-0
Kansikuva: Na Dour, Na Douar -kukkakaupan edustalle sijoitettu kyltti Konk-Kernessä kertoo, että liikkeessä voi asioida brezhonegiksi. (Kuvannut Jani Koskinen kesäkuussa 2014.)
Suomen tietokirjailijat ry on tukenut apurahalla tämän kirjan kirjoittamista.
Jani Koskinen (s. 1988 Kirkkonummi) on koulutukseltaan kielitieteilijä. Hän on valmistunut v. 2019 Helsingin yliopistosta maisteriksi pääaineenaan suomalais-ugrilainen kielentutkimus. Sivuaineopintoja hänellä on useista muista kieliaineista. Opinnoissaan Koskinen on syventynyt mm. kielten välisiin valtasuhteisiin, kielten uhanalaistumis- ja elvytysprosesseihin sekä kielipolitiikkaan. Häntä kiinnostavat ennen kaikkea vähemmistö- ja alkuperäiskielet sekä niitten yhteiskunnallisen aseman kehittäminen.
Koskinen on vieraillut myös turistina useilla vähemmistökielten puhuma-alueilla ja pohtinut, miten matkailu vaikuttaa kunkin alueen alkuperäiskielen ja -kulttuurin elinvoimaisuuteen. Usein tuo vaikutus on kielteinen, mutta oman roolinsa tiedostava matkailija voi Koskisen näkemyksen mukaan kääntää vierailunsa alueella paikalliskielen eduksikin. Avainasemassa tässä ovat matkailijan perehtyminen paikalliskieleen jossain määrin jo ennen matkaa sekä paikalliskieltä tietoisesti suosivat kieli- ja kulutusvalinnat matkan aikana.
* Unohda Wales, lähde Kymrinmaahan! (Books on Demand, 2020)
* Matkaopas gaelinkieliseen Skotlantiin (Books on Demand, 2021)
* Matkaopas iirinkieliseen Irlantiin (Books on Demand, 2021)
* Kymri-suomi-verbisanakirja (Books on Demand, 2021)
* Pwyll, Dyfedin ruhtinas - kymriläinen kansantaru (Books on Demand, 2021)
* Branwen Llŷrintytär - kymriläinen kansantaru (Books on Demand, 2022)
Tämä kirja jatkaa kelttiläiskieliä ja niitten puhuma-alueita esittelevää sarjaa. Aiemmin olen julkaissut teokset Unohda Wales, lähde Kymrinmaahan (2020), Matkaopas gaelinkieliseen Skotlantiin (2021) ja Matkaopas iirinkieliseen Irlantiin (2021).
Kaikki kuusi kelttiläiskieltä (bretoni, korni, kymri, iiri, gaeli, manksi) ovat tänä päivänä vähemmistökieliä eli yhdelläkään ei ole turvattua asemaa itsenäisen valtion pääkielenä. Iiri on symbolisesti Irlannin ensimmäinen virallinen kieli, mutta ainakin toistaiseksi jää käytännön tasolla englannin jalkoihin. Kymri on kelttiläiskielistä selvästi elinvoimaisin, mutta senkään tulevaisuus ei ole itsestäänselvästi turvattu. Toisaalta vähemmistökielten hiipuminen ei ole väistämätöntä, eikä tapahdu minkään luonnonlain seurauksena. Tietyn kielen heikkeneminen tai vahvistuminen on käytännössä aina sidoksissa poliittisiin, taloudellisiin ja sosiaalisiin valtasuhteisiin. Kielen uhanalaistuminen omilla perinteisillä puhuma-alueillaan heijastelee sitä puhuvan kansan kulttuurista sortoa.
Jokainen tietyn kielen puhuma-alueella oleskeleva tai aikaansa viettävä ihmisyksilö on ainakin hetken ajan osa kyseisen alueen sosiaalista kudelmaa ja mikrotasolla myös taloudellinen vallankäyttäjä. Siksi ei ole lainkaan yhdentekevää, millä kielellä matkailijat odottavat saavansa ruokalistan ravintolassa tai millä kielellä he odottavat aukioloaikojen lukevan liikkeen ikkunassa.
Monien kielten puhuma-alueilla suurin osa kaupallisista palveluntarjoajista sivuuttaa täysin alkuperäisten paikallisten kielelliset tarpeet. Tämä alkaa näkyä jopa suomenkin kaltaisen kansallisvaltion pääkielen kohdalla, kun moni yritys olettaa palvelevansa asiakkaitaan parhaiten yksikielisesti englanninkielisillä opasteilla, ruokalistoilla tai tuotenimillä. Samaan aikaan kun suomalaiset ovat oma-aloitteisesti luopumassa jopa oman maansa enemmistökielen käytöstä tällaisissa yhteyksissä, monissa maailmankolkissa vähemmistökieliaktivistit paiskivat hiki hatussa töitä sen eteen, että paikallinen alkuperäiskieli vakiinnuttaisi nykyistä voimallisemmin paikkansa näilläkin kielen käyttöaloilla. Usein tähän tulokseen päästäkseen he suosivat kielellisesti vastuullisia yrityksiä ja palveluntarjoajia.
Kielitietoisten kulutusvalintojen voi nähdä olevan myös kulttuurisesti vastuullisen matkailun ytimessä. Matkailija voi pyrkiä tukemaan paikalliskielen ja -kulttuurin elinvoimaisuutta ostamalla tarvitsemansa palvelut ja tuotteet paikalliskielen mahdollisimman laajamittaisesti huomioivilta toimijoilta.
Mitä sitten tarkoittaa paikalliskielen mahdollisimman laajamittainen huomioiminen? Ihannetapauksessa se tarkoittaa kielen käyttöä normaalina ensisijaisena kielenä kaikissa yhteyksissä. Ruokalistan pitäisi löytyä kokonaisuudessaan kyseisellä kielellä. Kaupan tai liikkeen kaikkien opastekylttien tulisi olla kyseisellä kielellä. Elintarvikkeen tai minkä tahansa muun tuotteen nimen, tuoteselosteen ja mahdollisen iskulauseen tulisi olla kyseisellä kielellä. Verkkosivuston kaikkien sivujen ja sosiaalisen median kaikkien päivitysten tulisi olla kyseisellä kielellä. Tai sitten nämä voivat olla myös monikielisesti siten, että alkuperäistä paikalliskieltä ei kuitenkaan kohdella vähemmän suosiollisesti kuin jotain muuta kieltä. Toisin sanottuna kaikki se informaatio, joka esitetään muulla kielellä, tulisi esittää myös paikalliskielellä – ja paikalliskielinen osio tulisi sijoittaa aina ensimmäiseksi tai ylimmälle riville.
Riippuu hyvin paljon kielialueesta, kuinka lähelle tätä ihannetta päästään. Kymrinmaasta on verrattain helppo luetella kaikki ehdot täyttäviä palveluntarjoajia ja yrityksiä. Muitten kelttiläiskielten puhuma-alueilla joutuu yleensä tyytymään vähempään. Oleellista on kuitenkin hahmottaa eroja eri palveluntarjoajien kielipolitiikassa ja kyetä vertailemaan kielen näkyvyyttä useilla eri osa-alueilla päättääkseen sitten, mikä niistä täyttää useamman ehdon kuin jokin toinen saman alan toimija. Kirjaan sisältyy osio, johon olen koonnut paikkakunnittain suositeltavia palveluntarjoajia.
Kielitietoisten kulutusvalintojen tekeminen ei välttämättä edes edellytä kielitaitoa, ainakaan kovin korkealla tasolla. Periaatteessa riittää, että tunnistaa kielen sillä kirjoitettua tekstiä nähdessään. Paikalliskieltä opasteissaan käyttävää yritystä voi päättää suosia, vaikkei itse osaisikaan kieltä. Toisaalta paikalliskieltä sisältävät opasteet ovat useimmiten kaksi- tai monikielisiä, ja niistä voi myös ahmia kieltä pyrkien jatkuvasti kehittämään omaa sanavarastoaan ja kielitaitoaan. On suositeltavaa opiskella paikalliskieltä itsenäisesti jo ennen matkaa ainakin sen verran, että pystyy käyttämään sitä yksinkertaisimmissa ja rutiiniluonteisimmissa asiakaspalvelutilanteissa, kuten ravintolassa tilatessa tai majapaikan vastaanotossa. Kaikki keskustelut kannattaa rohkeasti aloittaa paikallisella kielellä, vaikkei tietäisikään, osaako asiakaspalvelija sitä. Useimmissa tilanteissa tämä selviää vain kokeilemalla ja vaikkei asiakaspalvelija kieltä osaisikaan, tulee omalla toiminnallaan joka tapauksessa osoittaneeksi, että paikalliskieliselle palvelulle olisi kaupallista kysyntää.
Tässä kirjassa tutustutaan bretonin eli brezhonegin kielen yhteiskunnalliseen asemaan sekä vinkataan paikkoja, joissa kielessä kiinnostuneen kannattaa vierailla. Kielen ääntämistä, kielioppia ja sanastoa esitellään maistiaisten verran. Opintoja voi halutessaan jatkaa jonkin kirjassa suositellun oppimateriaalin avulla. Verkosta löytyy useita ilmaisia bretonin kielen oppimateriaaleja itsenäisen opiskelun tueksi.
Bretonin omakielinen nimi on brezhoneg. Tässä kirjassa käytän omakielistä nimitystä siitä huolimatta, että ranskankielisestä nimestä breton lainattu bretoni on suomessa toistaiseksi vakiintuneempi nimi kielelle. Omakielinen nimitys ääntyy kutakuinkin "brezoonek" (z ääntyy s:n soinnillisena vastineena, ei siis missään nimessä ts:nä). Jos kielelle halutaan kehittää sen omakielisen nimen pohjalta suomenkielinen nimi, oma ehdotukseni on "bresoonekki". Maan omakielinen nimi Breizh ääntyy puolestaan "breis".
Brezhoneg on indoeurooppalaisen kielikunnan kelttiläiseen haaraan kuuluva kieli. Tarkemmin sanottuna se kuuluu kelttiläisten kielten britanniseen alahaaraan ja sen lähimpiä sukulaiskieliä ovat Kernowissa (korniksi Kernow, br. Kernev-Veur, en. Cornwall) puhuttava korni sekä Kymrinmaassa (kymriksi Cymru, br. Kembre, en. Wales) puhuttava kymri.
Kelttiläisiä kieliä puhuttiin aikoinaan suuressa osassa Länsi-Eurooppaa, mutta ajanlaskun alun molemmin puolin latinan (ja siitä polveutuvien romaanisten kielimuotojen) sekä germaanisten kielten leviäminen supisti merkittävästi niitten puhuma-alueita. Breizh ja oikeastaan suurin osa nykyisestä Ranskasta kuuluivat gallian kielen puhuma-alueeseen, mutta kieli ehti todennäköisesti hävitä kokonaan ennen kuin Ison-Britannian saaren lounaisimmasta kolkasta Kernowista tulleet "paluumuuttajat" kelttiläistivät alueen uudelleen satojen vuosien tauon jälkeen. Tämä tapahtui viimeisinä vuosisatoina ennen 1000-luvun alkua. Jotkut ovat olleet löytävinään Gwenedin alueella puhutusta brezhonegin murteesta merkkejä siitä, että murre olisi syntynyt gallian alkuperäisemmän kelttiläiskielen ja paluumuuttajien kielen kohdatessa, mikä tarkoittaisi gallian kielen sinnitelleen alueella luultua pitempään. Ilmeisesti ajatusta ei ole täysin kumottu, mutta epätodennäköisenä sitä joka tapauksessa pidetään.
KerneKernevKernev-VeurBreizh-VeurMor Breizh