reading

Tässä kirjassa opiskellaan islamilaista kulttuuria. Kulttuuriin kuuluvat tässä kirjassa historia profeetta Muhammedin (SAWS) kuoleman jälkeen, muslimien kehittämät tieteet ja taiteet, sekä islamin laki. Kirjan loppuosassa pohditaan myös eettisiä aiheita elämästä ja kuolemasta, sekä ihmisen vastuuta ympäristöstä ja luonnosta.

Kirjassa henkilöt on lihavoitu, kun heistä puhutaan ensimmäistä kertaa. Yksittäiset kursivoidut sanat on selitetty takasivun sanastossa.

Koko uskonnon opetussuunnitelma löytyy esimerkiksi täältä: https://www.oph.fi/en/node/409

Numeron 9 ja 10 tason osaamista voi osoittaa käyttämällä omaa pohdintaa ja soveltaa tietoa neljässä essee tehtävässä, jotka ovat suurien kappaleiden lopussa.

SISÄLLYS:

I ISLAMIN HISTORIA PROFEETAN (SAWS) KUOLEMAN JÄLKEEN

Profeetta Muhammed (SAWS) sai Koraanin pieninä ilmoituksina 23:n vuoden aikana. Jumala lähetti ilmoituksen vastauksena johonkin tiettyyn tilanteeseen tai ohjeeksi uskoville. Ilmoituksen toi enkeli Jibril (AS). Joskus Jibril saneli sanat Muhammedille, joskus ilmoitus tuli äänenä kuin kellon kilinä, joskus kuin salama kirkkaalta taivaalta, ja sanat olivat painuneet Profeetan mieleen. Koraanin vastaanottaminen ei ollut helppoa ja monesti ilmoituksen saapumisen jälkeen profeetta oli todella väsynyt. Allah antoi Profeetan muistaa kaiken tarkasti.

Koraanin ilmoituksen aikaan Arabiassa elettiin suullista kulttuuria, jolloin kaikki tieto oli muistin varassa. Kaikki osattiin ulkoa ja ihmisillä oli hyvä ulkomuisti. Vain jotkut osasivat kirjoittaa ja he toimivat toisille kirjureina. Profeetta Muhammedin elinaikana monet muslimit muistivat koko Koraanin ulkoa. Koraanin ulkoa opetteleminen ja suullinen välittäminen jatkuivat tärkeinä Koraanin välittämistapoina Profeetan kuoleman jälkeenkin.

Koraani kirjoitettiin muistiin kokonaisuudessaan Profeetan elinaikana. Tiedetään, että Profeetan elinaikana osa ilmoituksista kirjoitettiin muistiin kaikenlaisille materiaaleille, kuten esimerkiksi luuhun, eläinten nahkaan ja palmunlehdille. Muste tehtiin noesta.

Koraanin kirjaaminen ei tapahtunut kuitenkaan vain yhdessä paikassa ja sen vuoksi nämä kirjalliset muistiinpanot ja dokumentit eivät olleet ilmoittamisjärjestyksessään. Monet muslimit säilyttivät itse kirjaamiaan Koraanin suuria omissa kodeissaan.

1. NELJÄ KALIFIA

Kun profeetta Muhammed (SAWS) kuoli vuonna 632, islamin yhteisöllä ei ollut johtajaa. Muhammed oli islamilaisen yhteisön johtajana toiminut sekä poliittisissa että uskonnollisissa tehtävissä, ja myös sotajoukkojen johtajana. Muslimiyhteisö joutui päättämään, kuka olisi heidän johtajansa, eli islamin alueen kalifi.

Muslimit valitsivat yhteisellä sopimuksella yksimielisesti ensimmäiseksi kalifiksi Abu Bakrin. Abu Bakr oli Profeetan kumppani, jonka Profeetta oli osoittanut rukouksen johtajaksi ollessaan sairas. Abu Bakrin hallintakausi oli lyhyt mutta tärkeä. Hän oli esimerkillinen johtaja, joka piti kaikista yhteisön jäsenistä huolta, eli vaatimattomasti ja täytti uskonnolliset velvollisuutensa.

Profeetan kuoleman jälkeen ´Umar ibn al Khattab (RA) huolestui Yamaman taistelussa siitä, että Koraani voisi hävitä. Hän huomasi, että monia muslimeita, jotka osasivat Koraanin ulkoa, oli kuollut taistelussa. Hän esitti huolensa kalifi Abu Bakrille, joka ei kuitenkaan halunnut koota Koraania yhtenäiseen kirjalliseen muotoon, koska niin ei oltu tehty Profeetankaan (SAWS) aikana. ´Umar sai hänet kuitenkin vakuutetuksi, että se olisi tärkeä tehtävä. He valitsivat Koraanin kokoajaksi Zaid bin Thabitin (RA), joka keräsi Koraanin kirjoitetut suurat muslimien kotonaan säilyttämistä arkeista. Zaid tarkisti ne Koraanin ulkoa osaavien muslimien muistin perusteella. Näin saatuja kirjoitusarkkeja säilytettiin ensin Abu Bakrin luona, sitten ´Umarin ja Hafsan (Profeetan vaimon) luona.

Abu Bakrin hallinta-aikana islamin valtakunta laajeni itään päin. Abu Bakr hallitsi islamin yhteisöä kaksi vuotta ja kolme kuukautta, mutta sitten hän sairastui ja kuoli vuonna 634. Hän nimitti seuraajakseen ja toiseksi kalifiksi ´Umar Ibn al-Khattabin, joka oli ollut hänen ja Profeetan läheinen ystävä.

Profeetan kuoltua jotkut islamiin kääntyneet heimot luopuivat islamista. Tätä kutsutaan arabiaksi termillä ”ridda”. He eivät halunneet kuulua kalifien alaisuuteen. Abu Bakr onnistui kuitenkin yhdistämään erilliset heimot yhdeksi islamilaiseksi alueeksi. Abu Bakr torjui myös ”valeprofeettoja” esimerkiksi Musaylimah. Musaylimah oli jo profeetan aikana yrittänyt jakaa valtakunnan Muhammedin kanssa. Musaylimah väitti saavansa Jumalalta ilmoituksia samalla lailla kuin Muhammed. Musaylimah johti ridda kapinoita Abu Bakrin aikana.

Tässä on yksi Musayliman väittämä ilmestys, jossa hän yritti kopioida Koraanin tyyliä:

”Norsu, mikä on norsu. Ja mistäpä tietäisit mikä on norsu. Sillä on pitkä kärsä ja suuret korvat. Ei se ole vähäisin Jumalan luomistöistä.”

´Umarin kalifaatin aikana islam levisi Egyptiin, Irakiin, Palestiinaan, Persiaan ja Syyriaan. Juutalaiset ja kristityt saivat pitää uskontonsa. He olivat tästä kiitollisia, koska he olivat eläneet roomalaisen Bysantin hirmuvallan alla. Bysantilaiset olivat määränneet ja pakottaneet heitä omille tavoilleen. Muslimivalloittajat olivat hyväsydämisiä bysantilaisiin verrattuna. ´Umarin kalifiuden aikana perustettiin Kufan, Basran ja Fustatin kaupungit, rakennettiin kouluja, moskeijoita, teitä ja perustettiin muun muassa armeija ja poliisilaitos.

´Umar kuoli vuonna 644 murhattuna. Hän oli ollut kalifi kymmenen vuotta ja kuusi kuukautta. Hän ei nimittänyt itselleen seuraajaa.

Vaikka ´Umar oli suuren valtakunnan hallitsija, hän ei kerännyt rikkauksia, vaan pukeutui aivan tavallisiin vaatteisiin ja teki itse työtä. Hän söi vaatimatonta ruokaa ja asui tavallisessa talossa. ´Umar vietti aikansa huolehtien tarvitsiko joku valtakunnassa apua. Hän vieraili vanhojen ja sairaiden luona, ja huolehti ettei kukaan ollut nälkäinen.

Kerran ´Umar matkusti Medinasta Jerusalemiin apupoikansa kanssa. Heillä oli vain yksi kameli, ja ´Umar halusi, että he ratsastaisivat vuorotellen, että se olisi tasapuolista, eikä kuormittaisi kamelia liikaa. Kun he saapuivat Jerusalemiin, oli apupojan vuoro ratsastaa ja ´Umarin kävellä. ´Umarilla oli vanhat ja kuluneet vaatteet päällään. Kukaan Jerusalemissa ei uskonut, että kalifi voisi olla niin vaatimaton. Jerusalemin papit avasivat kaupungin portit ´Umarille ja tekivät tämän ansiosta muslimien kanssa rauhansopimuksen. ´Umar lisäsi sopimukseen kohdan, jossa sanottiin että kristityt ja juutalaiset saivat harjoittaa uskontoaan rauhassa ja tulla Jerusalemiin rukoilemaan.

Muslimit äänestivät kolmanneksi kalifiksi kuudesta ehdokkaasta Uthman Ibn Affanin. Uthman oli ollut ensimmäisiä muslimeja. Hän oli mennyt naimisiin profeetan (SAW)S tyttären Ruqayan (RA) kanssa. He olivat tehneet hijran Abessiniaan. He palasivat Mekkaan ja muuttivat Medinaan. Ruqayya sairastui ja kuoli Badrin taistelun aikana. Profeetta oli surullinen, ja ehdotti että Uthman menisi naimisiin hänen toisen tyttärensä, Umm Kulthumin kanssa.

Uthman aloitti kalifina perinteen tarjota ilmaisia iftar-aterioita ramadanina. Uthman teki suuria rakennusprojekteja muun muassa Mekan ja Medinan moskeijoihin, rakennutti satamia, kaivoja ja kanaaleja. Uthmanin aikana islam levisi Pohjois-Afrikkaan ja Espanjaan. Uthman perusti ensimmäisen arabialaisen laivaston. Uthmanin aikana muslimit kävivät jatkuvia taisteluja bysanttilaisia vastaan.

Uthmanin suurin uskonnollinen saavutus oli kuitenkin Koraanin kokoaminen. Islamin levitessä moniin uusiin maihin muslimit olivat alkaneet tehdä omanlaisiaan kopioita Koraanista. Niissä oli kommentteja ja lukuohjeita. Uthman huolestui siitä, että tulisi riitaa mikä on oikea versio Koraanista. Uthman määräsi Zaidin taas tarkistamaan Koraanin Hafsan luona säilytetystä versiosta, joka oli koottu Abu Bakrin aikana. Koraani tarkistettiin vielä elossa olevien profeetan aikana Koraanin ulkoa osanneiden kumppanien ulkomuistiin vertaamalla. Uthman pyysi Zaidia kopioimaan tästä Koraanista viisi virallista kopiota. Uthman lähetti ne eri puolille muslimivaltakuntaa, Mekkaan, Medinaan, Kufaan, Basraan ja Damaskukseen. Kaikki muut Koraanin kirjalliset versiot määrättiin poltettaviksi, ettei sekaannusta voisi sattua. Kaikki tänä päivän olemassa olevat Koraanit ovat kopioita Uthmanin tarkastamasta kirjasta.

Kolmas kalifi Uthman murhattiin vuonna 656. Hän oli silloin 82-vuotias ja oli ollut kalifina 12 vuotta.

Uthmanin kuoleman jälkeen muslimit vannoivat uskollisuutta Profeetan (SAWS) serkulle Ali ibn Abu Talibille, ja hänestä tuli islamin neljäs kalifi. Ali oli Muhammedin serkku, kasvattipoika, ja hän oli mennyt naimisiin Profeetan tyttären Fatiman (RA) kanssa. Muhammedin suku jatkui Alin ja Fatiman kautta. Ali tunsi Koraanin selityksen ja islamin lain hyvin. Kalifina hän vietti vaatimatonta elämää.

Uthman oli kuulunut tärkeään ja vaikutusvaltaiseen Umaijadi – sukuun. Heihin kuuluva kuuluva Mu´awiya kieltäytyi tunnustamasta Alin kalifiutta. Hän väitti, että Ali oli osallinen edellisen kalifin murhaan. Mu´awiya syytti Alia siitä, että tämä oli päästänyt Uthmanin murhaajat liian vähällä, ja heitä olisi pitänyt rangaista kovemmin. Tämän seurauksena islamin yhteisö ajautui ensimmäiseen sisällissotaansa. Vuonna 657 Ali ja Mu´awiya kohtasivat Siffinin taistelussa (muslimit vastaan muslimit). Taistelu keskeytettiin ja sovittelijoiksi nimettiin kaksi välimiestä. Ali joutui kuitenkin siirtämään pääkaupunkinsa Irakin Kufaan. Siffinin taistelun jälkeen vuonna 661 Ali murhattiin.

Kartassa näkyy islamin valtakunnan leviäminen eri vaiheissa. Numero 1 Muhammedin (SAWS) aikana, 2 Abu Bakrin aikana, 3 ´Umarin aikana ja 4 Uthmanin aikana

____ Koraania kirjoitettiin Profeetan (SAWS) aikana muistiin ja monet muslimit osasivat sen ulkoa.

____ Kalifi Uthman (RA) Kopioi Abu Bakrin (RA) versiosta viisi kopiota, jotka lähetti eri puolille muslimivaltakuntaa. Kaikki muut Koraanin kirjalliset versiot määrättiin poltettaviksi.

____ Koraani ilmoitettiin Muhammedille (SAWS) pieninä osina.

____ Kalifi Abu Bakr (RA) määräsi Koraanin koottavaksi yhteen kirjalliseen muotoon.

2. KALIFIEN JÄLKEEN

Alin (RA) kuoleman jälkeen hänen poikansa Hasan (RA) valittiin Kufan kalifiksi, mutta Mu´awiya ei hyväksynyt tätä. Hasan luovutti Mu´awiyalle islamin yhteisön johtajuuden, koska hän ei halunnut riitaa ja halusi, että muslimit olisivat yhtenäisiä. Mu'awiya julistautui kalifiksi vuonna 661 sillä ehdolla, että Hasan toimisi kalifina hänen jälkeensä. Jerusalemista ja Damaskoksesta tuli islamilaisen valtion poliittinen keskus. Mu´awiya hallitsi kahden vuosikymmenen ajan vuoteen 680 asti. Hänen hallitsijakautensa aloitti umaijadi-dynastian aikakauden.

Hasan oli kuollut ennen Mu´awiyaa, joten sopimus ei voinut toteutua. Mu´awiyya oli valinnut seuraajakseen oman poikansa YazidHusain

JOHDANTO

SISÄLLYS:

I ISLAMIN HISTORIA PROFEETAN (SAWS) KUOLEMAN JÄLKEEN

1. NELJÄ KALIFIA

2. KALIFIEN JÄLKEEN