Runot ovat syntyneet lukuisien Lapin matkojen, hiihtoretkien ja talvisten laavujen suojassa, retkitulilla ja valkoisten maisemien lumoavassa tunnelmassa. Haluan välittää teille sitä tunnelmaa mitä olen itse kokenut lumisilla laduilla.
Lea Tuulikki Niskala
Lumikukka, sun lumisella kedolla nään.
Jään hileestä syntynyt oot vain.
Lumikukka, vartesi jään peittämä on.
Kauniisti terälehtesi valkoisena hohtaa.
Lumikukka, sun nähdä voi vaan,
kun lumi maiseman peittää verhollaan.
Kun pakkanen kuuralla peittää maan.
Lumikukat kauniin peiton saa.