Pieni mustikka suu
istui kannolla puun,
punainen muki kädessä,
siniset saappaat jalassa.
Mustikoita mukissaan.
Iloisena mustikoita söi.
Pieni mustikka suu
poimii marjoja alla puun.
Muki on täyttynyt somasti.
On marjapaikka aika mieleen kätkeä,
kipitellä alas jyrkkää mäkeä.
Kotiin palaa innoissaan.
Perkauksessa mummo avustaa.
© 2020 Niskala, Lea Tuulikki
Kustantaja: BoD – Books on Demand GmbH, Helsinki, Suomi
Valmistaja: BoD – Books on Demand GmbH, Norderstedt, Saksa
ISBN: 9789528090748
Mustikka on yllättäen puolukoiden sukuun kuuluva kanervakasvi, joka tuottaa syötäviä marjoja. Varret syksyisin näyttävät paljaina olevan kuitenkin vihreitä ja ne säilyttävät värinsä myös lumen alla. Kasvutapa muistuttaa kanervaa ja ne viihtyvät usein samankaltaisessa maastossa, kangasmetsissä ja kosteilla suon reunusalueilla. Mustikka kukkii toukokuusta heinäkuuhun ja marjat kypsyvät siis myös eri aikaan. Suomessa mustikka on yksi tärkeimmistä kaupallisista luonnon marjoista. Mustikkaa tavataan myös Euroopan, Aasian ja Pohjois-Amerikan pohjoisilla alueilla. Maastosta ja olo kasvuolosuhteista riippuen mustikka kasvaa 10 – 50 cm korkuiseksi ja Lapissa varvut ovat hyvin matalia. Siellä se kasvaa samassa maastossa kuin puolukkakin.
Kukinta aika on pääasiassa toukokuussa. Kukkien ulkonäkö on vaatimaton, mutta ne ovat pienuudessaan yllättävän kauniin muotoiset. Väri vaihtelee vaalean vihreästä punertavaan. Jos maistaa kukkasta, se on hyvin makea. Kuitenkaan kukkia ei kannata ryhtyä poimimaan, ellei nyt kakun koristeeksi halua niitä vähän ripotella. Kukintojen määrästä voi jo arvailla sadon määrää. Usein se kukkii hyvin, mutta hallan arkoja ne ovat, joten satoa verottaa kylmyys ja se on myös riippuvainen pölyttäjien määrästä. Toki se on myös itsepölyttyvä. Usein onkin niin, että vähemmän hallavilla alueilla voi mustikkaa löytyä vallan mukavasti niinäkin vuosina, kun sato on eri syistä jäänyt muualla niukaksi.