Kirja on painettu fotomatt 120 g/m2 (matta) valokuvapaperille, joka on FSC® (Forest Stewardship Council®) sertifoima, eli se on peräisin vastuullisesta metsänhoidosta.

Kirjan otsikkolehden kirjasintyyppi on Zapfno 26 ja 16. Varsinaisen tekstin kirjasintyyppi on otsikoissa Times New Roman 14 ja varsinaisessa tekstissä Times 13, 12 ja 10.

Teksti ja kuvat

© 2017 Pekka Hintikka

Kustantaja: BoD™ – Books on Demand GmbH, Helsinki, Suomi

Valmistaja: Books on Demand GmbH, Norderstedt, Saksa

ISBN: 978-952-339-839-9

Sisällys

Alkusanat

Kädessäsi on kolmas teokseni, Runo- ja valokuvakirja, Ei kahta ilman kolmatta. ...

Teos noudattelee samaa linjaa rakenteeltaan, kuin kaksi edeltävää teostani.

Ulkonäköön on kuitenkin tullut muutos, kirjan sivujen paperilaatu on muuttunut kevyempään ja mattapintaiseksi. Samalla sivumäärä on kasvanut 68 sivuun.

Onko tämä hyvä vai huono ratkaisu, jää lukijan arvioitavaksi.

Uutuutena kirjaan ovat tulleet niin sanotut runokortit, tarkoittaen että runo on kirjoitettu suoraan valokuvaan, tavallaan kortiksi.

Vaikka teoksen alun runot alkavat kesästä, niin kirjan sisältämät runot heijastelevat alkavaa syksyä ja talvea, ihmisen kaipuuta, kaipuuta toisen luo ja odotuksen piinaa.

Kuvat ja runot olen pyrkinyt sovittamaan keskenään siten, että ne kuvaisit sitä tunnetta ja tunnelmaa, mitä olen itse kokenut kuvanottohetkellä ja tai kirjoittaessani runoa.

Toki, jokainen tahollaan muodostaa itse käsityksen lukemastaan ja näkemästään omista lähtökohdistaan, ja siitä miten teokseni kokee.

Kuten aikaisempien teosteni kohdalla, toivon edelleen, että se tunne, mitä tämän teoksen sisällössä olen tavoitellut, välittyy kirjani lukijoille, edes osittain.

Kirjan loppuosassa on laadittuna luettelo runoista ja valokuvista, luettelon sisältäessä muun muassa tietoja runojen ensijulkaisusta ja valokuvien kuvaushetkestä.

Muutamien kuvien kohdalla olen kirjoittanut aiheeseen liittyvää laaja-alaisempaa tietoa kuvasta tai kuvaan liittyvistä asioista.

Vantaan Korsossa 15.11.2016

Pekka Hintikka

Kesäyöt

Kesäyöt menneet nuo,

kiihkeät tuulet tuntureiden,

kuumat säteet auringon.

Vain kuvajainen silmies sun,

lompolon pintaan piirtyen,

– kuin tähdet

kirkkain heijastumin,

– valaisevat,