© Markku & Anneli Temmes 2020
Kansi ja kuvat: Solja Temmes
Taitto: Marko Oja
Kustantaja: BoD – Books on Demand GmbH, Helsinki, Suomi
Valmistaja: BoD – Books on Demand GmbH, Norderstedt, Saksa
ISBN 978-952-80-9876-8
Tämä on kirja peltileluista ja niiden keräilystä. Se sisältää tarinoita lelujen vaikutuksesta leikkijöidensä elämään, lelujen yhteydestä ympäröivään yhteiskuntaan sekä leikkikaluteollisuuden kukoistuksesta ja vastoinkäymisistä. Se sisältää tarinoita tästä päivästä, jolloin vanhat lelut ovat tulleet kiinnostaviksi keräilykohteiksi.
Aloitamme peltilelujen historiasta, mikä koskee vuosia 1800-luvun lopulta 1970-luvulle. 1800-luvulla lelut olivat varakkaiden ihmisten kalliita leluja, joiden määrä oli hyvin rajallinen ja jotka tänä päivänä ovat huippuhintaisia keräilyharvinaisuuksia. Kirjoittajien pääpaino on 1930-luvulta alkaen tehdyissä peltileluissa, joiden valmistus suureksi osaksi tyrehtyi 1970-luvulla. Peltilelujen valmistuksen äkillinen romahtaminen oli dramaattinen muutos leikkikalujen maailmassa.
Peltilelujen valmistus perustui keksintöön, jossa pienillä ulokkeilla pystyttiin yhdistelemään lelujen osia toisiinsa. Lisäksi leluihin saatettiin liittää mekaniikkaa, jousimoottoreita ja muitakin teknisiä laitteita, joiden avulla ne liikkuivat.
Kirjassa peltileluja tarkastellaan ensinnäkin maittain. Aloitamme Saksasta, joka on ollut keskeinen valmistaja ja esikuva. Saksalaiset lelut eivät olleet pelkästään leluja, vaan niihin sisältyi laajempaa symboliikkaa ja yhteyksiä historiallisiin muutoksiin. Saksa oli vahva militaria-lelujen valmistaja. Sotaleluja valmistettiin myös Ranskassa, joka pyrki myös tässä asiassa toimimaan itsenäisesti. Japani oli mm. peltiautojen ja erityisteemojen kuten sirkuslelujen ja eläinaiheisten lelujen tärkeä valmistaja, jossa merkittävä osa tuotannosta tehtiin erityisesti Yhdysvaltojen markkinoille. Yhdysvaltojen oma leluteollisuus oli vaatimattomampaa mutta maasta löytyy hyvin kiinnostavaa tuotantoa mm. peltiautoista ja lentokoneista. Iso-Britannia näyttäytyy merkittävänä sotalelujen valmistajana mutta myös autojen ja junien tekijänä.
Oma ryhmänsä ovat neuvostoliittolaiset ja itäeurooppalaiset leikkikalut. Neuvostoliitossa oli merkittävä leikkikaluteollisuus sisältäen laajan valikoiman myös erilaisia peltileluja. Leikkikalujen, niin kuin muidenkin alojen, valmistus oli tarkkaan kontrolloitua. Leikkikaluteollisuus palveli yhteiskunnallisia tavoitteita. Muista sosialistimaista merkittävin oli Saksan demokraattinen tasavalta DDR, jonka valmistuksen perusta nojasi aikaisempaan saksalaiseen perinteeseen. Tämä perinne myös levisi jossain määrin muihin Itä-Euroopan maihin kuten Puolaan, Tšekkoslovakiaan, Romaniaan ja Bulgariaan. Unkari sen sijaan oli leikkikaluteollisuudessaan itsenäisempi ja valmisti mielenkiintoisen valikoiman unkarilaisia leluja.
Kirjassa keskitymme peltilelujen tarkastelussa erityisesti seuraaviin kategorioihin: peltiautot, lentokoneet, militaria-lelut kuten tykit ja tankit, laivat, raitiovaunut, traktorit, linja-autot, moottoripyörät sekä erityiskohteet kuten sirkuslelut, linnut, veneet, nukenvaunut. Jossain määrin sivuamme myös muita vanhoja leluja. Junat on oma suosittu keräilykohteensa, jonka jätämme tämän tarkastelun ulkopuolelle.
Peltilelut on aikoinaan tehty lasten leikittäviksi ja kyllä niillä on leikittykin. Suomessa peltilelut olivat kuitenkin hyvin harvinaisia ja kalliita ja, kuten tämän päivän keräilijät saattavat sanoa, viisaat vanhemmat osasivat myös pitää niistä huolta eli siirtää ylemmille hyllyille turvaan.
Mielenkiintoinen kysymys on se, miten tasapuolinen leikkikaluteollisuus ylipäätään oli poikien ja tyttöjen lelujen valmistajana. Peltilelujen kohdalla se tuskin oli täysin tasapuolinen, näissä leluissa oli ajateltu erityisesti poikien leikkejä. Tämä päivänä voidaan kyllä kysyä miksi tytöt eivät voisi yhtä hyvin peltiautoilla leikkiä.
Keräilyn viehätys
Tänä päivänä vanhat lelut ovat kiinnostavia keräilykohteita. Keräilyn tavallinen tarina lienee se, että lähdetään varsin laajalla rintamalla liikkeelle ja jossain vaiheessa keskitytään harvempiin alueisiin. Pitemmälle ehtineillä keräilijöillä voi olla myös hyvin erikoistuneita suuntauksia kuten esimerkiksi tiettyjä automerkkejä kuvaavat lelut. On myös mahdollista, että keräilijä innostuu tietystä kohteesta mutta siirtyy jossain vaiheessa toiseen kohteeseen.
Erityisesti keräilyn alkuvaiheessa myös ns. virheostoksia tulee väistämättä. Leikkikalusta saattaa puuttua oleellisia osia, eikä varaosien löytäminen ole helppoa. Virheostokset eivät kuitenkaan ole pelkästään negatiivinen asia vaan osa keräilijälle pakollista opiskelua. Ja huonokuntoinenkin kappale harvinaisesta ja kiinnostavasta esineestä on aina mielenkiintoinen, varsinkin kun sitä pääsee konkreettisesti tutkimaan.
Tulemme oman keräilyn ohella jossain määrin myös sivuamaan keräilijäkuntaa, joiden edustajia on mahdollista tavata erilaisissa myyntitapahtumissa ja muissa tilaisuuksissa Suomessa ja ulkomailla. Esineiden vaihdot keräilijöiden kesken ovat osa iloa. Lisäksi tänä päivänä internet-yhteydet mahdollistavat ostot ja keskustelut maailmanlaajuisesti.
Keräilijöiden taustat vaihtelevat suuresti mutta sukupuolijakauma on hyvin selvä: suurin osa autojen, militarian ja muiden peltilelujen keräilijöistä on miehiä, tosin naistenkin kiinnostus mm. peltiautoihin näyttää ilahduttavasti kasvavan.
Alan museot ovat jokaiselle keräilijälle ihmeiden valtakuntia, joista löytyy keräilyn jatkuessa yhä enemmän itsellekin tuttuja esineitä. Kirjoittajille on ollut suuri ilo tehdä yhteistyötä eräiden suomalaisten museoiden kanssa.
Kirjoittajat
Markku Temmeksen peltilelujen keräily alkoi 1980-luvulla militaria-leluista. Seuraavaksi tulivat kuvaan autot ja lentokoneet. Laivoja ja muitakin kohteita löytyy, perheen mielestä vähintäänkin riittävästi! Markku Temmes on tehnyt läheistä yhteistyötä Museo Militarian (entinen Tykistömuseo) kanssa, jossa hänen kokoelmistaan on myös kaksi erikoisnäyttelyä järjestetty. Lisäksi kokoelman esineistöä on ollut esillä mm. Näyttelykeskus Wee-Geen lelumuseon useammassa erikoisnäyttelyssä.
Anneli Temmeksen pääasialliset keräilykohteet ovat olleet leikkikalujen ulkopuolella mutta myös peltileluja on kertynyt erityisesti laajempiin itäeurooppalaisiin kokoelmiin.
Keräilyharrastus on vienyt kirjoittajat moniin alan tapahtumiin Suomessa ja ulkomailla.
Kiitokset
Kirjan valokuvat on ottanut TaM Solja Temmes. Kansikuvassa on Japanissa valmistettu NBC-TV-kanavan kuvausauto. Takakannessa kirjoittajat esiintyvät Turun Taide- ja Antiikkimessuilla keväällä 2019.
Kirjan taitosta kiitämme Marko Ojaa.
Vanhoille ja uusille keräilijöille
Toivomme tämän kirjan antavan tiiviin yleiskuvan kuvan kirjoittajia erityisesti kiinnostavista leikkikaluista ja niiden taustoista. Toivomme sen innostavan uusia keräilijöitä ja harrastajia leikkikalukeräilyyn sekä varoittavan yhdenkään peltilelun roskiin heittämisestä vanhana romuna. Pelasta peltilelu!